Joutsan kunnan hyvinvointikertomukseen liittyvä

Joutsan ev.lut. seurakunta hyvinvoinnin edistäjänä
Tuula Leppämäki, kirkkoherra

 

MeidänSeurakunta Osallisuuden yhteisö

Joutsan evankelisluterilainen seurakunta toimii Joutsan ja Luhangan kuntien alueella. Yhteistyötä tehdään molempien kuntien kanssa. Seurakunta kohdentaa työnsä kaikkiin kuntalaisiin riippumatta siitä, ovatko he seurakunnan jäseniä vai ei. Kunta ja nk. kolmas sektori tekevät paljon hyvää kristillisen uskon arvojen mukaista työtä hyvinvoinnin edistämiseksi. Seurakunnalla on ihan oma erityisosaamisen alue, jolla se palvelee kuntalaisia. Lisäksi se toimii yhteistyössä muiden hyvinvointia edistävien tahojen kanssa.

Kristillisen uskon näkökulmasta voidaan ajatella teoreettisesti, että ihminen on ruumis ja sielu ja henki. Ruumiin ja sielun hyvinvoinnista huolehtivat pääasiassa kunta ja kolmas sektori. Henkeä eli hengellisestä elämää hoitaa kristillinen kirkko. Joutsan seurakunnan strategiassa MeidänSeurakunta Osallisuuden yhteisö työmme tavoite on määritelty: Joutsan seurakunta kutsuu jäseniään ja muita ihmisiä Jumalan armon yhteyteen, jossa armollisuus ja huolenpito saavat sijan.

 

Perustehtävä

Seurakunnan perustehtävä on ilmaistu kirkkolaissa: Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseksi. Seurakunta toteuttaa tehtäväänsä käytännössä lähinnä kolmella tavalla: Raamatun sanan julistamisen, kokoavan toiminnan ja henkilökohtaisen kohtaamisen kautta. Sanoman vaikutus on helpompi ymmärtää, kun ajattelemme esim. kymmenen käskyn merkitystä ihmiskunnalle. Käskyt ohjeistavat yksilöä ja yhteisöä hyvään elämään. Kristityn elämän päämääränä on päästä Jumalan luokse Taivaan kotiin, missä ei enää ole kärsimystä eikä taistelua hyvän ja pahan välillä. Matkalla Taivaaseen me tarvitsemme seurakuntaa.

 

Ilouutinen

Uskomme mukaan jokainen ihminen on Jumalan luoma ja siksi arvokas Jumalan kuva. Siitä seuraa, että kaikkia ihmisiä sukupuoleen, ikään, rotuun, uskontoon tms. katsomatta on kohdeltava tasa-arvoisesti ja pyrittävä auttamaan kaikissa tilanteissa ihmisarvoiseen elämään. Evankeliumi eli ilosanoma Jeesuksen anteeksiantamuksesta antaa rauhan syyllisyydestä kärsivän ihmisen sisimpään. Raamatun valossa voimme käsitellä elämäämme uhkaavan kärsimyksen niin selittämättömän kuin muiden aiheuttaman. Uskoomme kuuluu olennaisesti lähimmäisen rakastaminen, mikä toimii vastavoimana itsekkyydelle. Diakonia- ja lähetystyö mahdollistavat lähimmäisen auttamisen kaukana ja lähellä. Kristinusko vahvistaa sekä itsetuntoa että yhteisöllisyyttä.

 

Kaikenikäisille

Seurakunta järjestää toimintaa eri-ikäisille, jolloin sanoma voidaan kertoa kullekin ikäkaudelle sopivalla tavalla. Lapsia ja heidän perheitään kutsutaan päiväkerhoon ja perhetapahtumiin. Päivähoidossa pidetään kristillisen kasvatuksen tuokioita. Kouluikäiset kokoontuvat kerhoihin ja leireille. Kouluissa järjestetään aamunavauksia ja koulukirkkoja. Aikuiset kokoontuvat erilaisiin seurakuntatilaisuuksiin, lähetyspiireihin, kinkereille ja retriittiin. Vanhempi väki tapaa toisensa päiväpiirissä. Iloinen synttärijuhla on kerran vuodessa eläkeiässä oleville tasavuosia täyttäville. Kutsusta työntekijät osallistuvat seurakuntalaisten itse järjestämiin syntymäpäiväjuhliin. Kirkkomusiikki läpäisee kaiken seurakuntatyön. Musiikki jatkaa siitä, mihin sanat jäävät.

 

Rippikoulu

Rippikoulu antaa nuorelle merkittävän yhteisöllisyyden kokemuksen, mutta ennen kaikkea se on hyvä mahdollisuus vahvistaa nuoren identiteettiä, välittää nuorelle kristinuskon antamaa perusturvallisuutta ja elämänmyönteisiä arvoja. Rippikoulun kautta syrjäytynytkin nuori voi saada uuden otteen elämästä. Isoskoulutus eli ryhmänohjaajakoulutus vahvistaa nuoren ihmissuhdetaitoja sekä työelämässäkin tarvittavia yhteistyötaitoja.

 

Päiväjumalanpalvelus

Päiväjumalanpalvelukset – mukaan lukien Tuomas-messu ja Matkaeväät-iltamessu - ovat monelle merkittävä hyvinvoinnin edistäjä. Jumalanpalvelus tukee myös yksittäisiä seurakuntalaisia esirukouksen kautta. Vainajan omaisten puolesta rukoillaan. Kastetun ja hänen perheensä sekä kummiensa puolesta rukoillaan. Joutsan kirkossa on kastepuu, johon vuoden aikana kastetun läheiset voivat tulla kiinnittämään enkelin esirukouksen yhteydessä. Avioliittoon aikovien puolesta rukoilee koko seurakunta. Jumalanpalvelukseen voi jättää esirukouspyyntöjä kotisivujenkin kautta. Vaikeuksissa olevia lähimmäisiä voi auttaa lahjoittamalla kolehtiin.

 

Juhlat

Kastejuhla, avioliittoon vihkiminen, hautaan siunaaminen, kodin siunaaminen ja avioliittoon vihkimisen vuosipäivän muistaminen ovat seurakunnan merkittävimpiä tilaisuuksia. Ne suunnitellaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa ja osallistujamäärät saattavat olla hyvinkin suuria. Seurakunta on vahvasti mukana ihmisten ilossa ja surussa. Toimitusta edeltävät keskustelut ovat usein sielunhoidollisia, jolloin ne rohkaisevat ihmisiä elämän käännekohdassa, ja tarjoavat kristillisestä maailmankatsomuksesta käsin ”evästä” elämään. Muistotilaisuus hautaan siunaamisen jälkeen on merkittävä surun käsittelyssä ja omaisten jaksamisen tukemisessa.

 

Yksilön kohtaaminen

Monenlaisissa elämän kysymyksissä kampailevalle tarjotaan sielunhoitoa. Kaikki seurakunnan työntekijät voivat palvella tässä tehtävässä. Lisäksi on olemassa valtakunnallinen palveleva puhelin. Sielunhoidolla tarkoitetaan joko yhden tai useamman kerran henkilökohtaista keskustelua. Seurakuntalaisia tuetaan myös toistensa vertaistukena toimimiseen. Ihmissuhdeongelmiin ja parisuhdeongelmiin ammattiapua tarjoaa perheneuvonta. Läheisensä menettäneille tarkoitettu vertaistukiryhmä eli sururyhmä alkaa kerran vuodessa. Diakoniatyö tavoittaa erityisissä vaikeuksissa olevia (esim. vammaisia ja päihderiippuvaisia sekä tavalla tai toisella syrjäytyneitä). Pienessä määrin seurakunnan kautta voi saada taloudellista apua esim. joulukasseja. Diakoniatyön tavoite on mennä sinne, mihin muu apu ei yllä.

Sielunhoitoon voidaan liittää henkilökohtainen rippi ja ehtoollisen sakramentti. Ripin vastaanottamisessa pappia sitoo erityinen vaitiolo: Ripissä ilmaistua asiaa pappi ei saa ilmaista missään muodossa. Pappi on varautunut lähtemään sielunhoitotehtävään lyhyelläkin varoitusajalla minä päivänä tai vuorokauden sikana tahansa.

 

Luterilaisen kirkkomme 500. merkkivuonna kyselemme: Mitä on edessä?

Koko maailma ja myös oma maamme sekä kirkkomme ja seurakuntamme on murroksessa ja monien muutospaineiden edessä. Sosiaalinen media luo sekä mahdollisuuksia että haasteita kirkolle. Uusia toimintatapoja etsitään. Tämän kaiken keskellä seurakunnan ydinsanomalle Jeesuksesta synnin, kuoleman ja pahan vallan voittajana on entistä suurempi tarve ja kysyntäkin. Kristillinen usko antaa kaikkina aikoina kestävän perustan elämälle ja kuolemalle sekä uskoa, toivoa ja rakkautta.

 

Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan
ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne,
sielunne ja ruumiinne! (1.Tess. 5:23)