Joutsan seurakunta kutsuu jäseniään ja muita ihmisiä Jumalan armon yhteyteen. Painotamme olemis- ja toimintatapaa, jossa armollisuus ja huolenpito saavat sijan.

Joutsan seurakunnan strategia vuoteen 2015 (pdf)

Arvot

Joutsan seurakunta sitoutuu alla oleviin kirkon arvoihin.

Pyhän kunnioitus

Pyhän kunnioitus ilmenee arkielämässä ihmisten välisissä kohtaamisissa, rukouksessa ja yhteisen jumalanpalveluselämän, kirkollisten toimitusten ja kirkkorakennusten hyvänä hoitamisena ja vaalimisena. Rohkaisemme seurakuntalaisia uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja elämään sen mukaan. Välitämme Jumalan armoa ja huolenpitoa sanoin ja teoin.

Vastuullisuus

Arvioimme oman toimintamme vastuullisuutta ja pyrimme huolehtimaan luonnosta. Kulutamme kohtuullisesti ja sijoitamme eettisesti. Toimimme siten, että voimme hankkia ympäristödiplomin. Kiinnitämme huomiota syrjään jääviin ihmisiin. Pidämme ja teemme sen, minkä lupaamme.

Oikeudenmukaisuus

Arvioimme toimintaamme ja harjoitamme paikkakunnalla ekumeenista yhteistyötä. Pyrimme lisäämään ja vahvistamaan yhteistä vastuuta maailmasta mm. lähetystyön ja kansainvälisen diakonian välityksellä. Poistamme epäoikeudenmukaisuutta ja kerromme selkeästi, miksi rahaa kerätään ja mihin.

Totuudellisuus

Sitoudumme sanojen, pyrkimysten ja tekojen yhteyteen. Tiedotamme toiminnastamme ja tulevaisuuden suunnitelmistamme. Toimintamme on avointa ja luottamusta herättävää.

Päämäärät

Hengellinen elämä vahvistuu

Joutsan seurakunta auttaa seurakuntalaisia kasteen armossa kristillisen uskon syntyyn, syventämiseen ja hengelliseen kasvuun. Säännöllinen jumalanpalveluselämä ja rukouselämään rohkaiseminen on toiminnan perusta. Seurakunta antaa kristillisen elämän perusopetuksen lapsille ja nuorille ja rohkaisee siihen perheitä. Hengellisen elämän tarpeista huolehditaan koko seurakunnan alueella. Ikääntyvän väestön osalta kiinnitetään huomiota heihin, jotka eivät kykene osallistumaan seurakunnan toimintaan.

Seurakunnan jäsenyyden merkitys kasvaa

Pidämme esillä seurakunnan jäsenyyttä ja autamme ihmisiä sisäistämään sen merkitystä. Seurakunta toivottaa tervetulleeksi uudet jäsenet niin syntyvät lapset, seurakuntaan liittyvät kuin muualta paikkakunnalle muuttavat. Seurakunta antaa hengellistä tukea myös seudulla vapaa-aikaansa viettäville. Kirkolliset toimitukset hoidetaan laadukkaasti yhdessä seurakuntalaisten kanssa.

Seurakunta ja seurakunnan jäsenet sitoutuvat vastuuseen heikommista

Seurakunta suuntautuu ulospäin lähetystyön ja kirkon kansainvälisen avun välityksellä. Lähetystyötä pidetään esillä ja sen tiedottamiseen kiinnitetään huomiota. Lähimmäisyys luo yhteyttä keskellämme ja pidämme huolta ikääntyvästä väestöstä. Tehtävässä ilmaistu armollisuus merkitsee mm. erilaisuuden hyväksyntää ja avoimuutta seurata elämää ja aikaa. Vapaaehtoistoimintaa vahvistetaan.

Vuorovaikutus toimii seurakunnan viestinnässä

Osallistumme kirkolliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tiedotamme seurakuntatyön suunnitelmista omissa tiedotteissa ja paikallislehdissä. Seurakunnan kotisivut toimivat sekä tiedottamisen että vuorovaikutuksen kanavana. Viestintä on avointa.

Rakenteet palvelevat tarkoituksenmukaisesti toimintaa

Toimielimet toimivat vuorovaikutuksellisesti ja luottamushenkilöt toimivat viestin viejinä ja tuojina. Tavoitteet asetetaan yhdessä ja aika ajoin yhteiset projektit vahvistavat yhteistyötä työntekijöiden, vapaaehtoisten sekä seurakuntalaisten välillä. Seurakunta on verkostoitunut paikallisyhteisöihin, kuntiin ja niiden toimijoihin, yhdistyksiin ja muihin yhteistyökumppaneihin.
Seurakunnan rakennetta ja sen toimivuutta arvioidaan vuonna 2010 valtuustokauden lopulla. Silloin on riittävästi kokemuksia mm. kappeliseurakuntamallista. Työryhmiin ja vastuutehtäviin valitaan henkilöt ensisijaisesti kiinnostuksen mukaan.
Seurakunnan talous on kunnossa ja sitä sekä henkilöstö- ja kiinteistöhallintoa hoidetaan pitkäjännitteisesti. Metsiä hoidetaan suunnitellusti ja ranta- ja muuta tonttimaata myydään erityisesti rakennushankkeiden kustantamiseksi. Maa- ja metsäomaisuus tukee merkittävästi seurakunnan toimintoja ja rakennusten ylläpitoa. Merkittävin hanke on Joutsan seurakuntakodin kunnostus- tai uudisrakentaminen. Kirkkojen ylläpito ja hoito vievät myös jatkuvasti varoja. Toiminnan kannalta tarpeettomat kiinteistöt pyritään myymään tai vuokraamaan.
Työntekijämäärä tulee suhteuttaa väestömäärään, mutta myös mm. maantieteelliseen laajuuteen. Virkojen ja toimien vapautuessa arvioidaan voidaanko vapautuvat tehtävät hoitaa muuten, työntekijämäärää tulee laskea 23:sta noin 18 työntekijään. Irtisanomisia pyritään välttämään. Työntekijöiden vähetessä joudumme väistämättä toimintoja supistamaan. On tärkeää keskustella, mitä ja miten toimintaa vähennämme. Pyrimme samalla toiminnan laadun säilyttämiseen hyvänä.
Työyhteisön jaksamiseen ja koulutukseen kiinnitetään huomiota ja koko yhteisön kehittämiseen paneudutaan edelleen. Työntekijä kokee seurakunnan hyväksi työpaikaksi, jossa hän voi kehittää lahjojaan ja taitojaan yhteisön hyväksi. Seurakunnan johto kouluttautuu ja saa tukea tehtäväänsä.

Seurakunnan uudistuminen jatkuu ja toimintaympäristön, kuten hiippakunta-, rovastikunta- ja kuntarakenteen muutoksia seurataan tarkasti. Toimintaa uudistetaan perustehtävälle uskollisena. Seurakunta rukoilee hengellisen elämän elpymistä ja on mukana koko kirkon uudistuksessa. Pyrimme siihen, että seurakuntaan kuuluminen, sen yhteydessä eläminen, osallistuminen ja toimiminen on luonteva osa seurakuntalaisen elämää.
Vuonna 2010 seurakunta täyttää 150 vuotta, Leivonmäen kirkko 50 vuotta ja vuonna 2013 Joutsan kirkko täyttää 200 vuotta. Seurakunta juhlii silloin näitä vuosipäiviä.

Toimintaympäristö

Joutsan evankelis-luterilainen seurakunta toimii Joutsan ja Luhangan kunnan alueilla ja siihen kuuluvat Leivonmäen ja Luhangan kappeliseurakunnat. Kuntauudistuksen myötä seurakuntarakenne voi edelleen muuttua ja seurakunta liittyä laajempaan yhteisöön. Kuulumme nyt Mikkelin hiippakuntaan, mutta hiippakuntauudistuksen myötä siirrymme mahdollisesti Lapuan hiippakuntaan ja Jyväskylän rovastikuntaan.

Hallintorakenneuudistuksen keskellä on tarpeen pitää erityistä huolta hengellisestä elämästä, jumalanpalvelusyhteisöistä ja kristillisestä kasvatuksesta. Toiminta- ja hallintoalueiden laajentuessa seurakunnan lähityö on tärkeää, jotta ihmiset tuntevat kuuluvansa omaan seurakuntayhteisöön. Seurakuntakoon kasvaminen voi merkitä myös uusia mahdollisuuksia ja voimavaroja työn kehittämiselle ja rakennusten ylläpidolle.

Hautausmaiden osalta tulee arvioida, miten hautausmaita ylläpidetään ja minkälaisen hoidon tasolla, tehdäänkö se seurakunnan omana työnä vai ulkopuolisen yrityksen avulla, kuten Joutsan hautausmaalla on tehty. Joutsan uuden hautausmaan kunnostustyöt aloitetaan ja hautausmaan käyttöönottoon varaudutaan.

Väestöennusteiden perusteella väestömäärä laskee edelleen hieman seudulla ollen 5 848 henkeä vuonna 2015 (Tilastokeskuksen väestöennusteet Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka yhteensä). Nuorten määrä vähenee ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 20 %:lla. Seutukunnan väkimäärä saattaa nousta myös uuteen kasvuun kehityksen myötä. Valtatie 4:n kunnostus 2007-2011 voi lisätä työllisyyttä ja edistää elinkeinoelämää. Tien parannus nopeuttaa liikkumista pääkaupunkiseudulta paikkakunnalle. Eläköityviä ihmisiä muuttaa seudulle eläkepäivikseen Etelä-Suomesta. Kesä- ja loma-aikoina väestömäärä lisääntyy huomattavasti, seudulla on noin 3 100 kesämökkiä ja lisää rakennetaan. Tämä on syytä ottaa huomioon seurakuntaelämässä.