Kirkolliset toimitukset

”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa”. Room. 12:15

Seurakunta tahtoo olla lähellä jäsentensä elämän käännekohdissa ja juhlahetkissä, iloissa ja suruissa. Kirkon pyhät toimitukset liittyvät näihin hetkiin ja pyrkivät välittämään Jumalan läheisyyttä ihmisille. 

Kaste        Vihkiminen        Hautaan siunaaminen      Muut kirkolliset toimitukset

Toimitukset ovat osa seurakunnan jumalanpalveluselämää, johon yhdessä valmistaudumme. Toimituksiin liittyy yleensä edeltävä keskustelu, jossa yhdessä papin kanssa keskustellaan toimituksen sisällöstä ja merkityksestä ja sovitaan käytännön seikoista. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja sielunhoidollisia.

Kaste Pyhä kaste on Jeesuksen asettama sakramentti, jossa ihminen tulee hänen omakseen ja kirkon jäseneksi. Pyhä Henki lahjoittaa kastetulle uskon ja anteeksiannon. Alkaa kasvaminen kristittynä. Seurakunnan yhteydessä ihminen oppii tuntemaan Jumalaa ja luottamaan kasteen armoon.

Kaste on lapsen ensimmäinen suuri juhla, jossa hänet omalla nimellään kutsutaan elämään. Juhla on myös koko perheen ja suvun juhla. Vanhemmat ovat saaneet merkittävän tehtävän. Siinä he tarvitsevat taitoa, rakkautta ja voimaa, mitä heille pyydämme.

Kastaminen tapahtuu pääsääntöisesti noin kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Uskonvapauslaissa todetaan, että lapsen huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnollisesta asemasta. Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi konfirmoitua ev.-lut. kirkon jäsentä kummina. Näiden lisäksi voi kummina olla henkilö, joka kuuluu muuhun kirkkomme kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kaste voidaan toimittaa kotona, kirkossa tai seurakunnan muissa tiloissa, sen mukaan miten pappi ja kastettavan vanhemmat siitä sopivat.

Kastetoimituksen sisällöstä ja yksityiskohdista pappi ja vanhemmat puhuvat etukäteisessä kastekeskustelussa. Kirkon kastekaava sisältää vaihtoehtoisuutta, johon on hyvä tutustua samalla miettien miten toivotte lapsenne kasteen yhteydessä tehtävän. Kastekeskustelussa voidaan puhua mm. perheen tilanteesta, vanhemmuudesta, kasteen merkityksestä, virsien ja muiden vapaaehtoisten osien valinnasta. Kasteen yhteyteen voidaan liittää myös kodin siunaaminen tai vanhempien avioliittoon vihkiminen. Lapsen rekisteröinti-ilmoitus sekä kastetodistus ja kummikirjat täytetään viimeistään ennen kastetoimituksen alkua.

Myös kastamaton varttuneempi lapsi tai aikuinen voidaan ottaa kasteessa kirkon jäseneksi. Alle 12-vuotiaalla tulee ainakin toisen vanhemmista/huoltajista olla kirkon jäsen. 12-14-vuotiaalta edellytetään omaa kirjallista suostumusta. 15 vuotta täyttänyt nuori ja aikuinen otetaan kirkon yhteyteen siten, että hän saa opetuksen jälkeen pyhän kasteen. Alaikäiseltä edellytetään huoltajien kirjallista suostumusta kirkkoon liittymiselle.

Avioliittoon vihkiminen

Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, kumppaneiksi toinen toisilleen. Rakkaus ja huolenpito toisesta ihmisestä ovat elämän suurimpia lahjoja. Avioliiton solmiminen merkitsee liittymistä ja sitoutumista rakastamiseen ja toiseen ihmiseen. Kirkollisella vihkimisellä on kaksi ulottuvuutta: hengellinen ja yhteiskunnallinen. Vihkimisessä rukoillaan puolisoiden puolesta hyvän Jumalan johdatusta ja rakkauden lahjaa. Puolisot siunataan yhteiselle matkalle. Vihkiminen on myös yhteiskunnan säätämä oikeudellinen tapahtuma, jota säätelee lainsäädäntö.

Ennen vihkimistä tulee toimittaa avioliiton esteiden tutkinta, joka tehdään kirkon jäsenten kohdalla joko sulhasen tai morsiamen seurakunnan kirkkoherranvirastossa. Esteiden tutkinta tehdään vähintään seitsemän vuorokautta ennen vihkimistä. Tutkintatodistus on voimassa neljä kuukautta. Avioliiton esteitä ovat mm. alaikäisyys, voimassaoleva avioliitto tai lähisukulaisuus. Kirkollinen vihkiminen edellyttää kirkon jäseniltä rippikoulun käymistä. Mikäli rippikoulu on jäänyt käymättä, sen voi käydä yksityisesti. Silloin on hyvissä ajoin otettava yhteyttä seurakunnan pappiin. Kirkkojärjestyksen mukaan pari voidaan vihkiä kirkollisesti myös silloin jos toinen kihlakumppaneista kuuluu johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Siviilivihkiminen voidaan myös siunata kirkollisesti.

Vihkiminen toimitetaan useimmiten kirkossa. Vihkiä voidaan myös kodissa, ulkona puutarhassa tai muussa papin kanssa etukäteen sovittavassa paikassa. Läsnä tulee parin ja vihkijän lisäksi olla vähintään kaksi todistajaa. Ennen vihkitoimitusta käydään papin kanssa vihkikeskustelu, jossa keskustellaan mm. avioliitosta, vihkikaavasta ja sen vaihtoehdoista ja käytännön seikoista. Kanttorin kanssa on hyvä sopia vihkitoimituksen musiikista. Vihkiminen voidaan liittää myös muun kirkollisen toimituksen esim. kasteen tai kodin siunaamisen yhteyteen. Seurakunnallamme on tarjota useita hyviä vihkipaikkoja: Joutsan kirkko, Luhangan kesäkirkko, Luhangan talvikirkko, Tammijärven kyläkirkko, Leivonmäen kirkko, Pekkasten leirikeskus. Vihkimisaikoja lauantaisin suosittelemme klo 14:stä eteenpäin. Seurakuntamme varauskäytännön mukaan ulkoseurakuntalaisten vihkimisvaraukset otamme ko. vuoden tammikuun alusta lähtien. Varauskäytännöistä vastaa kirkkoherra.		Rakkaus, lahjoista suurin lahjoita lapsille maan. Lohduksi, tueksi, turvaksi, elämän teille, anna se heille.

Hautaan siunaaminen

Hautaan siunaamisessa ihminen uskotaan Jumalan armolliseen syliin. ”Sinuun käsiisi minä uskon henkeni.” Ps. 31: 6.
Kristillisessä hautaan siunaamisessa vainaja saatetaan haudan lepoon ja Jumalan haltuun. Vainajaa muistetaan, hänen puolestaan rukoillaan, surevia tuetaan. Pyhässä kasteessa ihminen on otettu jo Jeesuksen ristin ja ylösnousemuksen yhteyteen. Tuo yhteys kestää kuolemankin kohdatessa.

Ennen hautaan siunaamista sovitaan kirkkoherranvirastossa siunaamisajankohta ja -paikka, sanomakellojen soitto sekä varataan seurakunnan tilat muistotilaisuutta varten. Hautaan siunaaminen toimitetaan yleensä kahden, kolmen viikon kuluessa kuolemasta. Siunausaika on sovittava vähintään seitsemän vuorokautta ennen siunaustilaisuutta. Uurnanlaskuaika sovitaan myös kirkkoherranviraston kautta. Pappi voi olla mukana uurnanlaskussa, jos omaiset niin toivovat. Hautausajat lauantaisin ovat pääsääntöisesti klo 10, 12 ja 14. Muina arkipäivinä siunausajan voi sopia vapaammin. Sunnuntaisin siunauksia ei toimiteta.
Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen hautausmaiden hauta- ja vainajatiedot on tallennettu atk-pohjaiseen hautarekisteriin, joten hautapaikka-asiat voidaan sopia siunausvarauksen yhteydessä kirkkoherranvirastossa. Vanhaan hautaan haudattaessa suntio käy tarkistamassa haudan maastossa mm. kaivuun liittyvien asioiden takia ja omaiset voivat halutessaan olla tällöin yhteydessä suntioon. Uuden hautapaikan varauksen ollessa kyseessä omaiset voivat halutessaan käydä katsomassa haudan tarkempaa sijaintia suntion kanssa. Kirkkoneuvoston päätöksen mukaan uusia hautapaikkoja voidaan luovuttaa vain kuolintapauksen yhteydessä yhteensä kaksi paikkaa. Hautojen hoitoon liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä seurakunnan taloustoimistoon.
Tärkeää on  etukäteen keskustella siunaavan papin kanssa mm. vainajan elämästä ja kuolemasta, läheisten tunnoista ja hautaan siunaamisen sisällöstä ja käytännöistä sekä muistotilaisuuden luonteesta ja ohjelmasta. Kuoleman kohtaamisen välineinä ovat mm. kuunteleminen, läsnäolo, rukous ja evankeliumin lohdutus. Siunaustilaisuuden surumusiikista ja virsistä on hyvä sopia kanttorin kanssa. Siunauksen toimittava pappi voi toimittaa myös virret kanttorille.

Siunaaminen voi tapahtua kirkossa, Joutsan hautausmaan siunauspaikassa (ns. koulupaikka) tai suoraan haudalla. Joutsan kirkon ympärillä on hautausmaa, jossa on myös oma uurnalehto. Hautausmaan keskellä on ruumiskellari. Luhangassa on kirkon läheisyydessä hautausmaa ja vainajien säilytystila Talvikirkon yhteydessä. Leivonmäellä hautausmaa sijaitsee myös kirkon läheisyydessä.		Koulupaikka Joutsan hautausmaalla

Vainajan hyvästeleminen on mahdollista ennen siunausta vainajien säilytystilassa. Siitä on hyvä sopia etukäteen seurakuntamestarin kanssa.

Joutsassa vainaja tuodaan  tapulinpuoleisesta ovesta kirkkoon noin kymmenen minuuttia ennen siunauksen alkua, Luhangan talvikirkossa vainaja tuodaan etukäteen kirkkosaliin. Kukkatervehdysten laskemisessa on useita vaihtoehtoja. Perinteisesti ne lasketaan siunauksen päätteeksi tai vasta haudalla. Kukat voidaan myös laskea siunaustilaisuuden alussa. Surusaatossa suntio ja pappi kulkevat edellä, omaiset arkun perässä. Saatossa voidaan laulaa virttä. Joutsassa omaiset voivat halutessaan peittää haudan joko kokonaan tai arkun peittoon (puolipeitto). Luhangassa ja Leivonmäellä tällaista peittoperinnettä ei ole. Päätteeksi haudalla lauletaan usein virsi. Pappi ja kanttori osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan muistotilaisuuteen. Muistotilaisuudessa muistellaan yhdessä vainajaa ja kiitetään siitä hyvästä, mitä hän lahjoitti yhteiseen elämään. Muistohetkessä voi olla saattoväen lyhyitä puheenvuoroja ja musiikkiesityksiä, muistoadressien lukemista ja valokuvien katselemista.

Poisnukkuneiden seurakunnan jäsenten nimet luetaan kirkossa siunausta seuraavan sunnuntain päiväjumalanpalveluksen yhteydessä ja laitetaan seurakuntauutisiin lehteen, mikäli omaiset niin haluavat. Omaiset voivat itse hoitaa vainajan hautaa tai tehdä haudanhoitosopimuksen seurakunnan taloustoimistossa.
Muistin tueksi omaisen kuoltua.
Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry (tietoa hautausjärjestelyistä, hautauksen ennakkosuunnittelusta, hautaustestamentti)

Seurakunta tahtoo tukea menetyksen kanssa eläviä. Papit, diakoniatyöntekijät voivat käydä keskusteluja omaisten kanssa myös hautaamisen jälkeen. Seurakunnassa kokoontuu vuosittain myös sururyhmä, jossa tuetaan toinen toistaan.  Surun ja kuoleman pohdinnan keskellä toisen ihmisen tuki, läheisyys  ja rukous voivat kannatella.

"Sun haltuus, rakas Isäni ”…
hänet, jonka kutsuit läheltäni,
hänet, joka itkee ja kaipaa
meidät kaikki, jotka vuorollamme
kuljemme surun teitä
matkalla luoksesi.
Sun haltuus, sun suojaas
ota meidät!

Muut kirkolliset toimitukset

Kodin siunaaminen

Kotia siunatessa kiitetään Jumalan johdatuksesta, iloitaan hänen lahjoistaan ja pyydetään siunausta kodissa asuville. Kodin siunaamisen toimittaa tavallisesti pappi, joka käy perheen kanssa etukäteen keskustelun, jossa sovitaan yksityiskohdista. Keskeisenä on raamatunluku, rukous ja kodin siunaaminen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kodin siunaamista varten kotiin valmistellaan rukouspöytä, jossa voi olla mm. raamattu, kynttilöitä, krusifiksi tai ikoni ja kukkia. Siunaaminen voidaan liittää myös kotona vietettävään kastetoimitukseen, tupaantuliaisiin tai muuhun juhlaan.

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen on tapahtunut seurakunnassamme koulutyön alkaessa elokuussa. Lapset siunataan kättenpäällepanolla kirkossa, siunaamisessa voi olla mukana opettaja, vanhempia ja seurakunnan työntekijöitä. Kouluun lähtevälle pyydetään mm. varjelusta ja oppimisen iloa.

Avioliiton vihkimisen vuosipäivä

Rukoushetki voidaan viettää kotona, kirkossa tai muualla. Rukoushetkessä muistetaan yhteistä elämää ja vihkipäivää ja pyydetään elämälle edelleen Jumalan siunausta ja johdatusta.

Syntymäpäivä

Rukoushetki syntymäpäivänä soveltuu vietettäväksi esim. silloin, kun seurakunnan työntekijä vierailee tervehdyskäynnillä. Siinä kiitetään elämän vuosista ja pyydetään Jumalan läheisyyttä.

Kylvön siunaaminen

Maalaisseurakunnissa on viime vuosina yleistynyt vanha tapa kokoontua keväällä siunaamaan kylvötyö. Rukoushetki voidaan viettää pellon laidalla. Rukoushetken voi johtaa pappi tai seurakunnan työntekijä.

Rukous sairaan puolesta

”Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa.” (Matt. 25: 36) Yhteisessä ja yksityisessä esirukouksessa rukoillaan kärsivien ja sairaiden puolesta. Sairaan luona vietettävä rukoushetki sisältää keskustelua sairaan ja mahdollisesi hänen läheistensä kanssa, lohduttamiseen liittyvää raamattu- ja rukousaineistoa, kättenpäällepanemisen siunauksen ja mahdollisesti öljyllä voitelemisen. Öljyllä voitelemisen tulee tapahtua sairaan toivomuksesta. Toimituksen voi suorittaa ensi sijassa pappi tai diakoniatyöntekijä. Rukoushetkeen voi liittyä potilaan toivomuksesta myös ehtoollisen vietto. Ehtoollinen voidaan jakaa myös muille läsnäoleville. Tarvittaessa ehtoollisaineista voidaan jakaa vain toinen tai antaa vain pieni pala leipää viiniin kastettuna. Tajuttomalle potilaalle ei jaeta sakramentti.

Linkkejä

Kirkolliset toimitukset englanniksi löytyvät (church ceremonies in english) kirkon sivuilta
Rakkauden lahja - piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta.