Lue hartauskirjoitus

Kunpa ei tapahtuisi niin kuin uskon

Olin alle kouluikäisenä kuullut, että kun johonkin oikein kovasti uskoo, tuo toive täyttyy. Sanoohan Jeesus: "Totisesti: jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi. Mikään ei olisi teille mahdotonta.” (Matt. 17:20)

Minulta oli lähtenyt hammas. Perheessämme oli tapana, että kun hampaan laittoi yöksi tyynyn alle, hammaskeiju toi tyynyn alle rahan. Tällä kertaa päätin, että on aika tehdä rahaa. Päätin uskoa, että tällä kertaa hammaskeiju tuo minulle tuhat markkaa. Lähdin viikonlopuksi mummolaan ja jätin hampaani tyynyn alle odottamaan. Tuona viikonloppuna hoin mielessäni rukousta: ”hammaskeiju tuo tonni, hammaskeiju tuo tonni”.

Kun oli aika palata mummolasta kotiin, näin naapurin pihalla leikkikaverini. Rehvastelin hänelle, että kohta hän näkee tuhannen markan setelin. Tyynyn alle kurkatessani pettymys oli suuri. Siellä oli yksi markka.

Teologisesti voisi saivarrella, että minun olisi pitänyt rukoilla Jumalaa eikä hammaskeijua. Minun olisi pitänyt pyytää jotain vähän hurskaampaa kuin rahaa. Mutta nuo ovat sivuseikkoja. Sen suurempaa uskoa minulla ei eläessäni ole ollut kuin tuo viisivuotiaan usko tuhannen markan seteliin. Silläkään uskolla ei vuoria siirretty. Se usko oli lähtöisin ihmisestä. Vuoria voi siirtää vain Jumalan voima. Ja se jolla on todellinen valta, ei näe tarvetta sillä rehvastella. Kun Jeesus käytti uskoaan, hän auttoi aina toisia uskomaan.

Kyllä tässä elämässä täytyy jonkun muun uskolla yrittää pärjätä kuin omalla. Toivottavasti Jeesus ei sano minulle niin kuin sadanpäämiehelle: ”Tapahtukoon niin kuin uskot.” Minun kohdalla käy toivottavasti ennemmin niin kuin Jeesus minusta uskoo. Ainakin tähän asti on sillä menty.

Matti Hernesaho
Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa

Lähde:www.evl.fi.