Uutislistaukseen

Lue hartauskirjoitus

Tarkoitus pyhittää keinot?

Kesän rippileirillä opeteltiin kymmentä käskyä, joille meidän yhteiskuntamme arvot pitkälti pohjautuvat. Ja kuitenkin, Luukkaan evankeliumitekstissä kannustetaan, oikein kehutaan viisaaksi palkallista työnjohtajaa, joka ennen potkuja puolittaa työnantajansa velkoja, käytännössä varastaa, kun petaa itselleen uutta työpaikkaa. Ei kovin kunnioitettavaa. (Luuk. 16: 1-9). Herra kehui epärehellisen taloudenhoitajan viisautta. Hän sanoi: ”Tämän maailman lapset menettelevät toisiaan kohtaan viisaammin kuin valon lapset. Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.”

Kohtaa on yritetty selittää monella tapaa. On epäilty, että tekstistä puuttuu osia. Joissain Raamatun käännöksissä Herra on kirjoitettu pienellä kirjaimella, jotta vastuu sanoista sälytettäisiin maanomistajalle, pois Jeesuksen suusta.

Mutta ei, Raamatun tutkimus ei tuo helpotusta. Jeesus on antanut tämän vertauksen meille mietittäväksi. Meidän on turha kaunistella Jeesuksen sanoja. Jumala on Jumala, ja meidän pitää antaa hänen olla Jumala, yli ja ohi ihmisviisauden ja moraalin. Me emme voi pienentää Jumalaa ihmisen mittapuuhun mahtuvaksi. ”Minä olen se joka olen”. (2 Moos. 3:14)

Raamatun tutkijoiden mukaan Jeesuksen sanoilla tässä kohtaa on eskatologinen painotus, lopun aikoihin viittaava. Voisiko olla niin, että Jumalan valtakunnan esiintulo vaatii epäsovinnaista toimintaa? Suurissa kriiseissä toimitaan toisin. Ekokatastrofista kertovissa elokuvissa kuvataan, kuinka maailman lait ja moraali muuttuvat, jotta säilytään hengissä. Tarkoitus pyhittää keinot?

Kun Jumalan valtakunta ottaa otteen, me emme tiedä, minkälainen logiikka tapahtumienkululla on, millä tapaa asettuvat meidän nyt pitämämme oikea ja väärä. Mutta Jumala tietää. Ehkä silloin meille avautuvat nekin Jeesuksen vertaukset, jotka vielä jäävät arvoituksiksi.

Kirsi Pohjola

2019-08-14 06:00:00.0