Hartauskirjoitus 27.9.2023

Lauluja raitiovaunussa

Pienenä tyttönä minulla oli tapana lauleskella omia sepittämiäni lauluja. Laulujen sisältönä oli yleensä maailman hätä ja Jumalan antama turva. Lauluja syntyi erityisesti matkatessa. Isosiskoani kuulemma hävetti ja hymyilytti samaan aikaan, kun pikkusiskon laulu raikui Helsingin katuja kiitävässä raitiovaunussa.

Aiheet lauluihini sain erityisesti kahdesta lähteestä: päiväkodin hoitajalta Kaisa-tädiltä, joka piti meille lapsille hengellisten laulujen lauluhetkiä. Toisena lähteenä oli kotoa löytyvä moniosainen tietokirjasarja ”Elämän kirja”, jossa oli paljon jännittäviä kuvia ihmiselämän alusta loppuun. Samaistuin vahvasti kirjassa näkemääni ihmisten hätään. Voin yhä palauttaa mieleeni sen tunteen, kun vilpittömällä sydämellä pystyin täysin luottamaan Jumalan huolehtivan minusta ja koko maailman hädästä.

Ensi pyhän tekstissä Jeesuksen opetuslapset pohtivat keskenään kuka olisi suurin taivasten valtakunnassa. Vastaus, jonka Jeesus kysymykseen antoi, varmasti yllätti heidät. Jeesus sanoi, että se, joka nöyrtyy lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta.

Elämän kuuluu muuttaa meitä. Meidän on kasvettava lapsesta aikuiseksi ja etsittävä oma tapamme elää. Kasvun matkalla lapsen luottavainen mieli saa kolauksia. Joskus niin isoja, että haluaa sysätä Jumalan syrjään elämästä. Rationaalinen aikuinen löytää helposti perustelut maailmankuvalle, jonne Jumala ei kuulu. Palkinto onnistuneesta elämästä ojennetaan itselle. Onnistumista muistetaan vaatia myös muilta ihmisiltä. Kun elämässä tulee ongelmia, selviytyjäaikuinen pitää huolta, että ulospäin ei näy mitään. Yön yksinäisyydessä pimeydestä nousevaa pelkoa ja ahdistusta ei voi paeta. On kipeää kohdata oma haavoittuvuus ja tarvitsevuus. Niin kuin lapsena.

Jumalalle ei tule yllätyksenä ihmisen kipuilu ja eksyminen elämänsä kanssa. Jumala on elämän antajana kätkenyt meihin kaipauksen itseään kohtaan. Se on kaipausta, joka ei saa täyttymystä mistään muualta tässä maailmassa. Isä jaksaa odottaa rakasta lastaan palaavaksi kotiin.

Nina Siitari, diakoni