Uutislistaukseen

Hartauskirjoitus 31.1.2024

istockphoto-155374233-612x612.jpg

Pieni ihminen ja suuri Jumala

”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen!” totesi psalminkirjoittaja katsellessaan tähtitaivasta paljaalla silmällä noin 3000 vuotta sitten (Ps 8: 4). Nykytietämyksen mukaan tähtiä maailmankaikkeudessa on 300 000 triljoonaa (3 × 1023) ja maailmankaikkeuden halkaisija on noin 93 miljardia valovuotta. Kuinka vielä paljon musertavamman pieneksi ihmisen osa muuttuukaan tuota perspektiiviä vasten!

Onko edes olemassa Jumalaa, joka olisi voinut luoda ja ylläpitää tuota käsittämättömän suurta todellisuutta? Ja mikä todellakin on ihminen, mikä ihmisen osa tuon mittaamattoman kaikkeuden keskellä? Kuitenkin mitä enemmän tietomme maailmankaikkeudesta ja sen valtavista mittasuhteista lisääntyy, sitä suuremmaksi tulee Jumalamme. Jumala ei olisi Jumala, jos hän ei olisi Kaikkivaltias ja kaiken Luoja ja Ylläpitäjä. Hän huolehtii myös pienestä ihmisestä: ”Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.” (Ps 8: 5)

Syntiinlankeemuksen jälkeen ja ennen Kristuksen tuloa maailmaan Jumala on saattanut kohdata ihmiset vain välillisesti enkelien, profeettojen, unien, merkkien ja sanansa välityksellä. Vain pienin välähdyksin Kaikkivaltias ilmaisi kirkkautensa ihmiselle. Moosesta Jahve puhutteli palavassa pensaassa tai ilmaisi valonsa kallion koloon suojautuneelle profeetalle, jottei olisi tätä suurella valovoimallaan surmannut (2. Moos. 33).

Kynttiläpäivän evankeliumissa (Lk 2) 40 päivän ikäisen Jeesus-vauvan kohdatessaan vanha Simeon riemuitsee Jeesuksen valosta ja kirkkaudesta, jonka näkee koittavan sekä pakanakansoille että Israelille. Jeesuksessa Jumala syntyi ihmiseksi. Jeesus sanoi: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän”. (Joh. 14: 9) Jeesuksen elämä ja teot ilmaisivat hänen jumalallisen voimansa ja alkuperänsä.

Pieni ihminen saa yhteyden suureen Jumalaan Jeesuksen kautta. Usko on luottamusta, kaiken jättämistä hänen käsiinsä elämässä ja kuolemassa. Pikkuruisen sinapinsiemenen verran uskoa riittää. Pienen kynttilän liekki muistuttaa siitä, että ihmisellä on sama henki kuin kaikkivaltiaalla Jumalalla. Suostukaamme siis hänen huolenpitoonsa, niin jaksamme elää aikamme ja pääsemme kerran ikuiseen kotiin, jonka valona on Jumala itse.

Juhani Räsänen

31.1.2024 06.00