Hartauskirjoitus 14.8.2024

JEESUS PARANTAA TAVALLA JA TOISELLA

Jeesus parantaa joko yliluonnollisesti tai luonnollisesti, luonnonjärjestelmän kautta.

Jeesuksen yliluonnollisesta parantamistoiminnasta on Uudessa testamentissa monia kertomuksia. Ensi sunnuntaina kirkossa luettavassa tekstissä (Joh. 9: 1–7 ja 39–41) kerrotaan Jeesuksen parantavan syntymästään asti sokean miehen. Koko yhdeksännen luvun kattava kertomus on mielestäni vaikuttavimpia Uuden testamentin kuvauksia. Kaikessa dramaattisuudessaan se sisältää myös hurttia huumoria. Suosittelen lukemaan koko yhdeksännen luvun.

Oppilaiden tiedustellessa syntymästään asti sokean miehen sairauden syytä, Jeesus antaa ymmärtää, että mies oli sairas ”jotta Jumalan teot tulisivat hänessä julki”. Tällä Jeesus tarkoitti sitä, että hän parantaisi miehen sairaudestaan. Samalla Jumalan voima tuli ilmi Jeesuksessa. Se oli tunnusteko, josta Jeesus tunnistettaisiin Messiaaksi.

Kun ihminen paranee sairaudesta spontaanisti, itsestään, tai lääkäri parantaa hänet, parantuminen perustuu luonnon lainalaisuuksiin. Kun Jumala on luonut ja ylläpitää luonnonlakeja, viime kädessä sairastuminen ja paraneminen tapahtuu hänen vaikutuksestaan. Ja kun kaikki on luotu Jeesuksen kautta ja pysyy hänessä voimassa (Kol. 1: 16–17), tarkasti ottaen myös luonnollisen paranemisen takana on Jeesus.

Vaikka ihminen kokisi yliluonnollisen paranemisen tai saisi elämälleen jatkoaikaa syöpähoidoista, eräänä päivänä hän kuolee. Viimeistään kuoleman edessä joudumme valitsemaan, keneen turvaudumme. Siinä kristitynkin usko viimeisen kerran koetellaan. Kuolemanpelosta ihminen vapautuu, kun luovuttaa koko elämänsä Jeesuksen käsiin, joka on kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan voittanut kuoleman ja kaiken pahan vallan. Vakavin tautimme, synti- ja kuolemansairaus, paranee lopullisesti ylösnousemuksessa, joka johtaa iankaikkiseen elämään Jumalan yhteydessä.

Juhani Räsänen