Lue hartauskirjoitus

Itsenäisyys

Huomenna meillä suomalaisilla on suuri kansallinen juhlapäivä. Suomen maa on ollut itsenäinen satayksi vuotta.  Kukaan meistä ei tiedä vuodesta 1917 mitään muuten kuin historiaa lukemalla. Tulevien sukupolvien on saatava kuulla isiemme ja äitiemme suurista uhrauksista itsenäisyytemme eteen. Maamme vapaus lunastettiin kalliilla hinnalla, josta meitä muistuttavat sankarivainajien haudat ja nimet kirkoissa. Keskuudessamme elävinä olevia sotaveteraaneja, heidän puolisoitaan ja jokaista sen ajan sukupolven kansalaistamme tulisi kohdella kunniakansalaisina. Toivomme Jumalan siunausta, että emme koskaan enää joutuisi sotiin.

Suomen kristillinen kansa on aina kääntynyt Jumalan puoleen sekä hädän hetkellä että hyvinä aikoina.  Itsenäinen maamme saa nauttia Jumalan siunauksesta ja suojeluksesta, josta me Häntä kiitämme. Tähän päivään asti Herra on johtanut maamme vaiheita.  Jumala on antanut kansallemme yhteisen kodin ja isänmaan.  Täällä ajassa meillä on koti, joka on Jumalan suuri lahja meille.  Olkaamme kiitollisia kodistamme.  Me emme saa unohtaa niitä, jotka ovat sairauden tai työttömyyden takia liian heikossa asemassa.  Veljeä ei jätetä, oli suomalaisten tunnettu periaate sotien aikana.  Tuota periaatetta toivoisi sovellettavaksi tämän ajan yhteiskunnassamme, jossa on liian paljon niitä, jotka on jätetty liian heikkoon asemaan.

Olemme saaneet myös itsenäisen kirkon, joka on meidän hengellinen kotimme.  Uskovina me olemme kahden maailman kansalaisia.  Me olemme isänmaassa matkalla taivaan Isän maahan.  Jumalan Poika on lunastanut meille jokaiselle paikan taivaan isän kodissa.  Viimeinen isänmaa on kaikkien ihmisten ulottuvilla ja saavutettavissa.  Se on jokaista meitä lähellä Jumalan sanassa.  Kiitämme Jumalaa kaikesta hyvästä, mitä hän antanut Suomen kansalle.  Pitäkäämme kiinni hänen sanastaan myös tulevina vuosina, että saisimme pitää taivaan isän siunauksen.

Erkki Viinikainen

eläkepastori