Uusi nimilaki 1.1.2019

Uusi etu- ja sukunimilaki (946/2017) tuli voimaan 1.1.2019. Lailla laajennetaan mahdollisuuksia etu- ja sukunimen valinnassa ja kevennetään menettelyjä nimiasioissa.

Nimilainsäädäntöä on haluttu ajanmukaistaa muun muassa väestön kansainvälistymisen, perherakenteiden muutosten ja yksilöllisempien nimenantopyrkimysten vuoksi. Uudistuksen tavoitteena on lisäksi edelleen turvata perinteisen kotimaisen nimikäytännön säilyminen. Laissa myös mahdollistetaan siirtyminen nimiasioiden sähköiseen käsittelyyn ja sähköiseen nimi-ilmoituspalveluun.

Etunimi

Etunimien enimmäismäärä muuttui uuden lain myötä, etunimiä voidaan antaa nyt neljä. Nimenantovelvoitteen määräaika on puolestaan nostettiin kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen lapsen syntymästä.
Etunimelle asetetaan laissa ehdottomia edellytyksiä, kuten nykyisinkin: se ei saa olla omiaan aiheuttamaan pahennusta tai haittaa eikä se saa olla etunimeksi ilmeisen soveltumaton. Lisäksi etunimelle asetetaan harkinnanvaraisia edellytyksiä, joista voidaan tietyillä perusteilla poiketa. Harkinnanvaraisten edellytysten mukaan nimen on vastattava vakiintunutta etunimikäytäntöä. Uuden sääntelyn mukaan etunimen ei tarvitse vastata kotimaista nimikäytäntöä, vaan se voi olla myös muusta nimikulttuurista peräisin, kunhan se on vakiintuneesti Suomessa käytössä. Harkinnanvaraisiin edellytyksiin kuuluvat myös etunimen sukupuolisidonnaisuus ja se, että nimi ei ole ilmeisen sukunimityyppinen.

Lapsen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä

Sukunimiä koskevassa sääntelyssä uutta on mahdollisuus muodostaa kahdesta eri sukunimestä sukunimiyhdistelmä. Sukunimiyhdistelmässä kyseessä ei siis ole yksi nimi, vaan kahden erillisen nimen yhdistelmä. Sukunimiyhdistelmää käyttöön otettaessa on valittava, mikä on sukunimien järjestys ja yhdistetäänkö nimet yhdysmerkillä vai kirjoitetaanko ne erilleen.

Lapsen sukunimen valinnassa uusi laki lisää vanhempien vaihtoehtoja. Lähtökohtana on se, että lapsen sukunimi määräytyy vanhempien yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän perusteella. Säännöksellä pyritään perheen nimiyhteyden säilyttämiseen. Saman tavoitteen mukaisesti lapsi saa myös saman sukunimen tai sukunimiyhdistelmän kuin täyssisaruksensa, jos vanhemmilla ei ole yhteistä nimeä. Lapsi saa samoin vanhempansa sukunimen tai sukunimiyhdistelmän myös yhden vanhemman tilanteissa. Muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa vanhempien valinnanvapaus on laajimmillaan. Tällöin lapselle
voidaan uutena mahdollisuutena valita jommankumman vanhemman sukunimi tai sukunimiyhdistelmä taikka vanhempien sukunimistä muodostettu sukunimiyhdistelmä.

Uuden sääntelyn mukaan lapsen sukunimi voi määräytyä myös vieraan valtion nimikulttuurin mukaisesti. Jos vanhemmalla on esimerkiksi kansalaisuutensa tai avioliittonsa perusteella yhteys vieraaseen valtioon, lapselle voidaan antaa vanhemman tai isovanhemman nimestä tai näiden molempien nimistä muodostettu sukunimi tai sukunimiyhdistelmä. Ilmoitetun sukunimen tulee tällöin vastata kyseisen vieraan valtion sukunimikäytäntöä.

Sukunimi vihkimisen yhteydessä

Etu- ja sukunimilaki lisää avioituvien mahdollisuuksia valita sukunimi tai sukunimiyhdistelmä. Laissa säädetään myös avopareille ja rekisteröidyssä parisuhteessa oleville tietyin edellytyksin mahdollisuus ottaa yhteinen nimi.

Nykytilaa vastaavasti vihittävät säilyttävät oman sukunimensä tai sukunimiyhdistelmänsä, jos he eivät muuta sovi. Yhteinen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä taas voidaan muodostaa monin eri tavoin. Yhteisenä sukunimenä voi olla nykytilaa vastaavasti sukunimi, joka puolisolla oli viimeksi naimattomana ollessaan. Uutta taas on se, että yhteiseksi voidaan ottaa se sukunimi, joka jommallakummalla puolisolla on esteiden tutkintaa pyydettäessä. Aiemmalta puolisolta saatua sukunimeä ei kuitenkaan saa siirtää uudelle puolisolle. Uutta sääntelyä on myös se, että yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa myös yksi sukunimi jommankumman puolison sukunimiyhdistelmästä taikka jommankumman sukunimiyhdistelmä sellaisenaan.

Jos puolisot eivät halua yhteistä sukunimeä tai sukunimiyhdistelmää, toinen puolisoista voi uutena vaihtoehtona ottaa puolisonsa sukunimiyhdistelmän yhden sukunimen taikka muodostaa sukunimiyhdistelmän omasta ja puolisonsa nimestä.

Vihkimisen yhteydessä tehtävästä sukunimivalinnasta on uuden lain mukaan ilmoitettava jo esteiden tutkinnan yhteydessä.

Lähde: Kirkkohallituksen yleiskirje nro 16/2018

Lisätietoja: https://vrk.fi/nimet