Lue hartauskirjoitus

Luuk. 17:11-19

Kiitollisuus on vaikea laji. Monet pystyvät osoittamaan epäkohtia nopeasti, mutta kiitollisuudenaiheet vaativat pidempää pohdintaa. Ehkä otamme itsestäänselvyyksinä hyvät asiat elämässämme. Tai ehkä ajattelemme, että olemme ansainneet sen, mitä olemme saaneet, eikä itse ansaitusta hyvästä tarvitse kiittää ketään.

Kyky tuntea kiitollisuutta on tärkeää yhteisön hyvinvoinnille. Kun tunnemme kiitollisuutta, haluamme tehdä vastavuoroisesti asioita toisten hyväksi. Kiitollisuus myös tasa-arvoistaa ihmisten välisiä suhteita. Ymmärrän, etteivät omat ansioni lopulta ole puhtaasti omaa ansiotani, vaan muut ihmiset ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat osaltaan auttaneet minua saavuttamaan tavoitteitani. Tämän takia haluan itse omalta osaltani edistää sosiaalista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Kyky tuntea kiitollisuutta edistää myös yksilön hyvinvointia. Kiitollisuus virittää meissä positiivisia tunnetiloja, jotka ovat yhteydessä muun muassa luovuuteen, stressinsietoon ja onnellisemmaksi koettuun elämään.

Kiitollisuuden tarkoitus ei ole silottaa pois elämän nurjaa puolta. Kuitenkin kiitollisuuden tunteminen lisää voimavarojamme kohdata vaikeita tilanteita varten. Jos siis olet tänään jostain kiitollinen, kiinnitä huomiosi siihen ja anna kiitollisuuden hoitaa itseäsi.

Kiitollisuutta voi harjoitella. Yksi klassikkoharjoitus on kiitollisuuspäiväkirjan pitäminen. Tätä voi jokainen kokeilla: kirjoita joka tai vaikkapa joka toinen ilta niitä asioita, joista olet päivän aikana ollut kiitollinen. Jatka ja toista. Saatat hämmästyä, miten nopeasti alat huomata kiitoksen aiheita päivittäisessä elämässä.

Mistä sinä olet tänään kiitollinen?

Kaisa-Maria Pihlava
Kirjoittaja on psykologi ja teologi

Lähde: www.evl.fi