Lue hartauskirjoitus

KASTE JA USKO

Tässä hartauskirjoituksessa joitain kokemuksia ja ajatuksia kasteesta elämäni varrelta.

Uskoontultuani 18 vuotiaana eräs luokkakaverini totesi, että hänelle riittää kaste. Pappi oli sanonut, että muuta ei tarvita. Kuskatessani ystäväni kanssa nuoria tanssilavoilta kotiin Mikkeliin, kyselin heidän uskoaan Jeesukseen. Sama vastaus eli pappi oli sanonut rippikoulussa, että kaste riittää.

Haastattelin aikanaan erästä äitiä tekemääni radio-ohjelmaan. Hän totesi, kuinka pelkäsi lastensa takia, mutta pelko poistui heti, kun pappi oli heidät kastanut.

Kun erään työtoverini kanssa tuli puheeksi kaste ja sen merkitys pelastumisessa, hän kysyi, miten oli vielä tuolla hetkellä kastamattomien helluntailaisperheen lasten laita. Pelastuvatko he, kun heitä ei ole kastettu?

Eräs ns vapaan suunnan ihminen kehotti minua kasteelle, koska sanoin olevani uskossa. Hän tiesi, että minut oli kastettu lapsena. Totesin, että olen hyväksynyt vanhempieni teon ja koska olen myös uskoontullut, minun ei tarvitse mennä uudelleen kasteelle. Sekä Raamatun mainitsema usko ja kaste tai kaste ja usko olivat toteutuneet.

Kysymys kasteesta on useimmiten käsittämätön tai ainakin epäselvä ns tavalliselle ihmiselle, kun se on sellainen myös hengellisten asioiden ”ammattilaisille”.

Kaste ja usko liittyvät toisiinsa. On hyvä muistaa Raamatun sana: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen”. Miten on kasteen kohdalla?

Pääasia on, että saa kuulla saavansa syntinsä anteeksi! Pietari kirjoittaa, että kaste on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta (edellinen Raamatun käännös). Uskolla se otetaan vastaan.

Ensi sunnuntain evankeliumissa Joh.1:29-34 ovat sanat Jeesuksesta ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin”. Siihen kastekin viittaa, Häneen, joka ottaa pois myös sinun syntisi. Sen tekee todelliseksi usko Jeesukseen Kristukseen.

Ajatukseni on se, että kaste ja usko kuuluvat kristityn elämään, mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen Jumalalle. Sitä yritin jo nuorena sanoa luokkakaverilleni ja tanssireissuilta kuskaamillemme nuorille. Nyt sinullekin!

Matti Kallioinen