Lue hartauskirjoitus

Ajatuksia Laskiaisen sanomasta

Kristillisen kirkon pääsiäistä edeltävä paaston aika alkaa Laskiaissunnuntain jälkeisenä keskiviikkona. Jumalanpalveluselämässä paasto tarkoittaa niukempaa aikaa: kiitosvirttä ei veisata ja liturgisena värinä on violetti, katumuksen ja paaston väri. Raamatun tekstit, rukoukset ja virret muistuttavat, että Jeesus on Pahan vallan ja kiusausten voittaja ja Elämän leipä.

Vietin viime viikon Etelä-Ranskassa, Nizzan kaupungissa. Sen kaunis keskusaukio oli peittynyt reunoiltaan valtaisaan katsomo-rakennelmaan. Alkamassa oli katolisen maailman karnevaaliviikko, joka edeltää paaston aikaa. Värikkäät kulkueet ja rumpujen päristely täyttävät silloin kadut. Pääsin sopivasti alta pois, kotisuomeen. Meidän laskiaisen viettomme mäenlaskuineen ja kermapullineen eivät pärjää etelän riehakkuudelle.

Tapoja on erilaisia ja niin saa ollakin. On tapoja jotka voi ymmärtää vain kyseisestä kulttuurista käsin. Itse astun paastonaikaan miettien, miten voisin olla rohkaisemassa lähimmäisiäni Jeesuksen seuraamisen tielle. Paaston aikana saamme muistaa, että kiusauksissa koeteltu Kristus on ihmisen toivon lähde. Hän on lähellä meitä. Hän on turvallinen, koska mikään inhimillinen ei ole hänelle vierasta. Hän ojentaa meille lahjoista parhaimman: anteeksiannon ja uuden alun mahdollisuuden silloinkin, kun kiusaus on voittanut meidät ja jotain peruuttamattomalta näyttävää on tapahtunut. Hänen ristinsä turvissa voi alkaa uuden rakentaminen. Kiusaukseen langenneina ja tuomion yksinäisyydessä pelkäämme syystäkin mitä tuleman pitää. Ristiltä meille vakuutetaan: ”Ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.”

Se on käsittämätön palkka. Se on ansioton palkka. Se on meidän, kun vain ojennamme kätemme. Siellä, missä syyllisyytemme ja lankeemuksemme painavat meitä, siellä saamme levätä ja kuulla: sinun puolestasi annettu. Sinun puolestasi vuodatettu.

Annukka Nuto

Joutsan seurakunnan kappalainen