Lue hartauskirjoitus

Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät

Luukkaan luvusta kolmetoista: Silloin tuli muutamia fariseuksia sanomaan Jeesukselle: "Lähde pois täältä, Herodes aikoo tappaa sinut." Mutta hän vastasi: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: Tänään ja huomenna minä ajan ihmisistä pahoja henkiä ja parannan sairaita, ja kolmantena päivänä saan työni päätökseen.  Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.  Kuulkaa siis! Teidän temppelinne on jäävä asujaansa vaille."

Jeesus sanoi hiukan oudosti, että temppeli jää asujaansa vaille. Ehkä hän tarkoitti toisaalta sitä, että temppeli tulisi myöhemmin tuhoutumana.  Mutta toisaalta vielä suurempi tyhjyys oli siinä, että Jeesuksen oma kansa hylkäsi oman profeettansa. Kun Jeesus käytti sanoja: ”asujaansa vailla oleva temppeli”, se tarkoittanee, että hänen sanomaansa eivät kaikki uskoneet.  Sama ongelma on meidänkin maailmassa totta.  Viime vuosikymmeninä Jumalan sanaa on väheksytty yhä enemmän.  Tämä aiheuttaa puolestaan vastareaktiona uskontomme toisen äärimmäisen reunan aktivoitumisen, koska pelätään, että Raamatusta luovutaan kokonaan.  Kiistelyn seurauksena kirkon vähemmän aktiiviset jäsenet eroavat kirkosta pikku hiljaa.

Jeesuksen kyllä piti kuolla syntiemme tähden, mutta olisi varmasti ollut mitä parasta, että häneen olisi uskottu myös oman kansan joukossa.  Tämä huoli ilmenee Jeesuksen sanoissa: Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi.  Jeesuksen aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen olemustaan ja tehtäväänsä, mutta myöhemmin kävi toteen se, että "kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät", oli tuleva kivi, jolle Jumalan seurakunta rakentuu.  Aina me olemme taipuvaisia kääntymään pois Jumalan Sanasta ja Jeesuksen evankeliumin sanomasta.   Tästä me haluamme juuri erityisesti muistuttaa itseämme näin pääsiäisen alla paastonajan viikkoina. 

Erkki Viinikainen

Eläkepastori