Lue hartauskirjoitus

Yhdestoista hetki

Mikä on yhdestoista hetki? Käsite on meille tuttu, sitä käytetään yleisesti tarkoittamaan hetkeä, jonka jälkeen on liian myöhäistä. Itse termi tulee Raamatusta, vertauksesta jonka Jeesus kertoi (Matt 20:1-16). Kertomuksessa isäntä palkkasi työmiehiä aamuvarhaisesta auringonlaskuun saakka. Viimeisimmäksi palkatut tulivat ”yhdennellätoista hetkellä”, vain tuntia ennen auringonlaskua.

Ensi sunnuntain kirkollinen otsikko on ”Etsikkoaikoja”. Sanan merkitys on monelle hämärä, emme ymmärrä, millaista aikaa siinä tarkoitetaan; jotain siinä kuitenkin etsitään. Kuka etsii ja mitä? Kristinoppi opettaa etsikkoajasta näin: ”Ihmisen elämässä on aikoja, jolloin Jumala erityisesti vetää häntä puoleensa. Useimmiten Jumala kutsuu meitä jo nuoruudessa.” Jumala etsii yhteyttä ihmiseen, Hän kutsuu. Jo Raamatun alkulehdillä Hän huhuilee: ”Missä sinä olet?” (1 Moos:3:9)

Etsikkoaika on ihmiselle eräänlainen ”yhdestoista hetki”. Meillä jokaisella on elämämme aikana ollut tilanteita ja hetkiä, jolloin olemme aivan erityisellä tavalla tunteneet, että tämä asia tai tapahtuma muutti jotain meissä, ehkä pysyvästikin. Ymmärrämme, että meille haluttiin kertoa jotain, aavistimme Jumalan läsnäolon, hänen läheisyytensä. Joskus tämä kokemus on syntynyt pohjalla, pimeimmällä hetkellä, raskaina aikoina. Joskus taas hyvä hetki, ilo ja kiitollisuus on saanut tuntemaan, että Jumala on nyt lähellä.

Ensi sunnuntain evankeliumi (Matt 11:20-24) muistuttaa meitä siitä, että yhdestoista hetki voi olla, ei vain meillä yksilöinä, vaan myös yhteisöllä, kaupungilla, seurakunnalla. Monen mielestä maapallommekin elää juuri nyt eräänlaista yhdettätoista hetkeä. Kun mietit omaa elämääsi, löydät varmaankin Jumalan läsnäolon siunaavan kokemuksen sekä elämäsi kirkkaista, että pimeistä hetkistä. Ne ovat sinulle annettuja ”yhdensiätoista hetkiä”. Ne ovat mahdollisuus tarttua Jumalan Isänkäteen ja ymmärtää että ei olekaan yksin maailmassa.

Annukka Nuto

Joutsan seurakunnan kappalainen