Tervetuloa kotisivuillemme!
Joutsan seurakunta kutsuu jäseniään ja muita ihmisiä Jumalan armon
yhteyteen. Painotamme olemis- ja toimintatapaa, jossa armollisuus ja huolenpito
saavat sijan (Joutsan seurakunnan strategia 2008-2015).
Yllä on määritelty perustehtävämme.
Seurakunnassamme on Luhangan
ja Leivonmäen kappeliseurakunnat. Kappeliseurakuntien tehtävä on hoitaa
alueensa hengellistä elämää.
Seurakuntamme jäsenmäärä on 4876 (vuoden 2011 tilasto) ja työntekijöitä
seurakunnan palveluksessa on 20. Pyrimme hoitamaan seurakunnan
hengellistä perustehtävää ja palvelemaan seurakuntalaisia.
Tervetuloa seurakunnan jumalanpalveluksiin ja muuhun toimintaan!
Seurakunnan toimintaan voit osallistua myös vapaaehtoisena. Ota rohkeasti yhteyttä
seurakunnan työntekijään päästäksesi mukaan. Näillä sivuilla voit
tutustua seurakuntamme toimintaan ja löydät tarvittavat yhteystiedot.
Joutsan
seurakunnan 150-vuotisesta taipaleesta kerrotaan Historia
-sivulla.
Hartauskirjoitus Joutsan Seudussa
vko 20:
Pilvi vei hänet
Helatorstai merkitsee Kristuksen taivaaseen astumisen päivää.
Pääsiäisen jälkeen Jeesus ilmestyi maan päällä vielä neljänkymmenen päivän
aikana. Hän ilmestyi opetuslasten ja muiden keskuuteen ja katosi taas äkkiä
uudelleen. Hän ikään kuin astui jostain näkymättömästä maailmasta
ja samalla tavalla hän katosi. Helatorstaina hän ilmestyi viimeisen kerran
opetuslapsilleen ja katosi sellaisella tavalla, että he ymmärsivät nähneensä
Jeesuksen viimeisen kerran. ”He näkivät, kuinka hänet otettiin ylös,
ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään”. Näin meidän ajatuksemme
kohdistuvat ylös taivaaseen.
Helatorstain tapahtumat tuovat mieleemme meidän lopullisen päämäärän,
taivaan. Sinne meistä jokaisen pitäisi kerran päästä. Se on meidän
elämämme lopullinen tarkoitus. Tässä elämässä uskolla ratkaistaan se, pääsemmekö
kerran taivaaseen. Kuulin joskus kertomuksen, kun pieni poika seurasi
kirkossa ukin hautaan siunaamista. Pappi oli puhunut taivaasta, kuinka me
nyt saatamme hänet taivasmatkalle. Sitten tultiin haudalle ja arkku laskettiin
hautaan. Poika sanoi, että eihän se ukki taivaaseen päässytkään, sehän
laskettiin hautaan.
Tässä pienen pojan aidossa toteamuksessa on uskomme kaksi tietä. Toinen
tie vie taivaaseen ja toinen kadotukseen. Mutta haudan kautta täältä
mennään molempiin. Me emme pääse taivaaseen niin nätisti pilven päällä
kuin Jeesus. Emmekä pääse niin komeasti kuin Vanhan testamentin
voimallinen profeetta Elia, joka lähti taivaaseen uljaasti tulisilla vaunuilla.
Me joudumme normaalisti menemään monen kärsimyksen kautta taivaaseen.
Silloin meidän kanssamme kulkee ylösnoussut Kristus. Hän tuskin haluaa
meidän kärsivän elämämme tiellä tai sen loppusuoralla. Ehkä
monenlaiset huolet, koettelemukset ja kärsimyksetkin vain kuuluvat tähän
maalliseen elämään. Mutta siitä olen varma, että kuolema merkitsee pääsyä
parempaan. Siltä matkalta me emme enää ikinä tulisi takaisin.
Jeesus sanoo: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun, se elää,
vaikka olisi kuollut”.
Erkki Viinikainen
Luhangan kappeliseurakunnan pastori
